Tämä teksti on omistettu kaikille ihanille, upeille herkille tyypeille. Minulla itselläni meni lähes 30 vuotta ymmärtää ja sisäistää, etteivät kaikki koe maailmaa samalla tavalla kuin itse koen. Etteivät kaikki ihmiset aisti, tunne ja tarkkaile asioita yhtä pikkutarkasti ja hienovaraisesti, kuten minä olen aina luonnollisesti tehnyt. Tai etteivät kaikki huomaa muiden mikroilmeitä, tunne ja lue ympärillä olevaa energiaa, huomaa esimerkiksi jos joku valehtelee (kun sanat ja energia eivät mätsää yhteen). Tai aisti muiden ihmisten välisiä kemioita jne. Olen aina kuvitellut, että tämä on vallan normaali piirre jokaiselle meistä ja kaikki aistivat maailman tällä tavoin.
Sen sijaan olen ihmetellyt, miksi toisinaan saatan uupua niin herkästi, miksi kokopäivätyö tuntuu äärimmäisen raskaalta ja useassa aikaisemmassa työpaikassa olen joutunut jopa vaihtamaan työsopimukseni osa-aikaiseen, jotta jaksaisin. Tai että miksi koen fyysistä pahaa oloa negatiivisten ihmisten seurassa tai jopa paniikkikohtauksen kaltaisia olotiloja valtavassa ihmisvilinässä.
Ja että miksi olen aina tarvinnut niin paljon “luppoaikaa” ja lepoa kaikkien sosiaalisten tapahtumien jälkeen. Olen aina viihtynyt parhaiten omissa oloissani, enkä oikeastaan ole koskaan kokenut siitä edes huonoa omaatuntoa. Viihdyn yksin ja rauhallisissa kotioloissa oikein hyvin. Silloin tuntuu, että olisin kuin puhelin latauspisteellä - saamassa virtaa koneeseen!
Vanhemmiten olen ymmärtänyt, että herkkyyteni on itseasiassa yksi suurimmista supervoimistani.
Olen ymmärtänyt, että nämä ovat piirteitä juurikin herkkyydestäni. Minulla on aina ikään kuin "tuntosarvet" päällä. Ja se jos mikä kuormittaa ja kuluttaa ihan valtavasti. Meni pitkään, että ymmärsin ja jopa hyväksyin tämän herkän puolen itsessäni, ja että uskalsin näyttää sen myös muille. Joskus nimittäin ajattelin, että herkkyys on heikkoutta. On helppoa ohittaa herkkyys ja rakentaa sen päälle vahva suojakilpi, mutta se ei ole aitoa minua. Vanhemmiten olen ymmärtänyt, että herkkyyteni on itseasiassa yksi suurimmista supervoimistani.
Miten jännittävä ja ihmeellinen herkkyysmaailma itseasiassa voikaan olla! Kun kuulet ja näet sellaisia asioista, mistä valtaosa ei välttämättä ole lainkaan tietoisia. Se tuntuu omalta supermaailmalta! Miten upeaa onkaan aistia ympärillä olevat energiat ja oppia käyttämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla meidän kaikkien parhaaksi. Herkkyys ei missään nimessä ole huono asia - se on valtava supervoima, kun sen vain hyväksyy ja oppii ymmärtämään sen piirteitä ja nyansseja paremmin.
Rajojen asettamisen tärkeys
Herkkä ihminen on siis hyvin "auki" aisteinensa ja se voi toisinaan aiheuttaa myös haasteita elämässä. Nuorempana (ja vanhempanakin kyllä vielä) minulla oli esimerkiksi vaikeuksia laittaa muille minkäänlaisia rajoja, ja sinisilmäisesti ajattelin, että kaikki maailman ihmiset haluavat vain hyvää toisilleen. No, tämän olen kyllä kantapään kautta saanut kokea ja oppia, ettei se niin ole.
Tällainen hyvään uskova ajattelu on myös tyypillistä herkille ja empaattisille ihmisille. Kaikki nämä tapahtumat ovat kuitenkin opettaneet minulle sitä tärkeää rajojen asettamista. Ja nykyään voisinkin sanoa, että herkkä ihminen terveillä rajoilla on kyllä perustavanlaatuisen vahvaa tekoa!
Nykyään osaan tarvittaessani myös suojata oman herkkyyteni - en siis missään nimessä sulkea sitä pois, vaan suojata sitä - enkä näin ollen valuta omia energioitani kuormittaviin tilanteisiin tai sellaisille ihmisille, jotka eivät käytä sitä hyvään vaan ainoastaan edesauttavat vain omien tarpeidensa tyydytystä.
Ihmisen herkkyyttä ei välttämättä mitenkään voi tunnistaa kenenkään olemuksesta tai käytöksestä. Itse olen luonteeltani toisinaan hyvinkin puhelias ja kovaääninen (ja saatan kiroilla kuin rekkamies) ja tykkään esimerkiksi harrastaa raskaita urheilulajeja, en siis välttämättä heti menisi sellaiseen stereotyyppiseen “herkkä” -kategoriaan (tai mikä se sellainenkaan oikeasti edes on?). Tämä ulkoinen ja sisäinen ristiriita on myös tuonut oman mielenkiintoisen lisämausteensa omalle itsetuntemuspolulleni. Todettakoon, että ihminen voi kyllä olla mielenkiintoisen monipuolinen otus!
Herkkyys piirteenä vaatii huolenpitoa, aivan kuten tarvitsee esimerkiksi fyysinenkin puoli kuntoilulla ja kehon huoltamisella. Herkän ihmisen tulisikin siis pitää omasta jaksamisestaan erityisen hyvää huolta.
Vinkit, joilla itse huollan omaa herkästi kuormittuvaa oloani:
- Tarvittava vetäytyminen omaan rauhaan ja tilaan. Tämä ei ole lainkaan itsekästä, vaikka monet herkät ihmiset sen automaattisesti niin voivat kokeakin. On täysin OK sanoa muille ei ja itselleen kyllä. Et ole mitään velkaa kenellekään. Oma hyvinvointisi tulee laittaa prioriteettilistalla aina korkealle!
- Ravitseva ruoka. Ravintoköyhä ruoka tuntuu herkillä ihmisillä voimakkaasti kehossa, mielessä ja ihan kaikkialla - ainakin itselläni näin! Optimaalisen olotilan saavuttamiseksi kannattaa kuunnella omaa kehoa ja sen signaaleja - mikä ruoka tuntuu hyvältä, mistä saa energiaa? Ja mikä taas vaikuttaa olooni huonosti ja epäsuotuisasti? Esimerkiksi sokeri saa itselläni koko kehoni tulehdustilaan ja ihan oikeasti tunnen sen kuin "kuumeisena" olona kehossani.
- Riittävä uni. Herkän ihmisen hermosto ja aistit käyvät jatkuvasti “ylitöissä” ja riittävä uni on ehdottomasti yksi tärkeimpiä palautumiskeinoja. Itse rakastan unta, olen aina rakastanut, se tekee niin hyvää palautumiselle! Nukkuessa on ihanaa, kun saa omat "tuntosarvetkin" pois päältä. (Tosin silloin minulla aukeaa astraalitason unimaailma, joka on vähintäänkin yhtä mielenkiintoinen...) - Säännöllinen meditointi. Jo pelkkä pieni hengähdystauko auttaa tuomaan tietoisuuden omaan keskukseen, omiin energioihin, vahvistaa itsetuntemusta ja omia terveitä rajoja. Meditaatio on myös oiva tapa tehdä itselleen tsekkaus, että missä tämän päiväinen jaksaminen menee, millaiset energiavarastot on tänään käytössäni?
- Ulkopuolisten ärsykkeiden minimointi. Meillä TV ei ole koskaan turhaan päällä, parasta on olla hiljaisuudessa tai rauhoittavan musiikin ympäröimänä. Kaikki ylimääräiset melut ja aistiärsykkeet on syytä minimoida ja sen sijaan panostaa kodin seesteiseen ilmapiiriin.
- Kodin ja ympäristön ilmapiiri. Luo sellainen koti ja ympäristö, mikä tuntuu hyvältä, rauhoittavalta ja palauttavalta. Itse olen huomannut, että kaupungin hälinä saa minut todella ylikuormittuneeksi enkä mielelläni pyöri sellaisissa paikoissa, joissa on valtavan paljon ihmisiä. Luonto on paras tapa palautua ja tankata energiaa! Tykkään kyllä käydä ihmisten ilmoilla, mutta kotini haluan sijaitsevan rauhaisassa paikassa, jonne voi aina tarpeen vaatiessa vetäytyä. Kotona en myöskään tykkää ylimääräisestä tavaramäärästä, vaan tykkään pitää sen siistinä ja ns. "kevyenä" turhasta roinasta, jolloin kodin energiakin tuntuu raikkaalta. Viherkasvit ja leikkokukat ovat myös aivan ihania ja tuovat elävää energiaa kotiin!
-Energiasyöppöjen välttely. Kuormittavat tilanteet vievät kaikki mehut ja jotkut ihmiset voivat ihan oikeasti olla jopa “energiavampyyrejä”. Tällaisille ihmistyypeille on osattava laittaa rajat tai tarpeen vaatiessa jopa kokonaan vältellä heitä. Hakeudu siis aina sellaiseen seuraan ja esimerkiksi työpaikkoihin, jossa sinulla on oikeasti hyvä olla. Silloin kun en osannut vielä suojata omaa tilaani ja energioitani, ihmisten ilmoilla oleminen tuntui hyvin raskaalta ja olin aina todella uupunut kotiin palatessani. Nykyään olen harjoitellut omien energioiden suojausta ja parantuneen itsetuntemuksen myötä tiedän, missä rajani menevät ja pystyn helposti olla jopa ihmisvilinässä ilman, että se vie energioitani millään tavalla. Sanoisinkin siis, että herkälle ihmiselle itsetuntemus ja oman tilan sekä energioiden suojaus on hyvin merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.
Listaa voisi jatkaa vielä vaikka kuinka, mutta nämä tulivat minulla nyt ensimmäisenä mieleen. Toivottavasti sait tästä tekstistä jotain itsellesi - ehkä ainakin muistutuksen siitä, että herkkyys ei todellakaan ole heikkoutta, vaan ihan valtava supervoima! Etkä ole lainkaan outo, vaan uniikki oma itsesi - ole ylpeä siitä!
YouTubessa ohjattu meditaatioharjoitus:
Mukavaa päivää sinulle!
- Lotta