Täytin eilen 33-vuotta. Tämä luku tuntuu jotenkin hyvältä ja olo on ennen kaikkea luottavainen, rauhallinen ja vahva. Viime aikoina olen tuntenut hyvin vahvaa katkeamatonta yhteyttä itseeni, mutta myös kaikkeen muuhunkin.
En tiedä olenko koskaan aikaisemmin ollut näin luottavainen ja auki aivan kaikelle. Tunnen universaalin rakkauden jokaisessa solussani, kaikessa ympärilläni. Näen mahdollisuuksia ja potentiaalia kaikkialla. Haluaisin toteuttaa ja luoda, mutten tiedä vielä mitä.
Olen aikaisemmin ollut hyvin tarkka ja jopa skeptinen omasta tilastani ja siitä mitä energiaa päästän lähelleni, mutta nyt tunnen niin syvää rakkautta ja yhteyttä Kaiken kanssa, ettei skeptisyys tai epäluottamus näyttäydy juuri lainkaan.
Olen astunut uudenlaisiin energioihin (joista kirjoitin kesällä tässä postauksessa) vielä vahvemmin sisään ja olo on ollut hyvin inspiroitunut, vaikkakin fyysisesti olen ollut todella väsynyt. Minulla on kesästä asti ollut vahva tunne siitä, että jotain merkittävää on tapahtumassa. Se saa vatsanpohjani yhä perhosiin ja hymyn huulille.
Henkiset kykyni ovat myös auenneet aivan uudella tavalla, sillä olen uskaltanut antautua suuremmin kuin koskaan. Olen aina ollut selvätietoinen ja vahvasti intuitiivinen, mutta nyt sitä vielä suuremmin. Sen lisäksi luontainen energiahoitokykyni on kehittynyt hurjan paljon ja siitä olen kieltämättä hiukan ihmeissäni vielä itsekin. Tästä aiheesta voisin kirjoittaa joku kerta ihan oman postauksensa.
Jokaisen totuus on oikea
Henkinen polku on mielenkiintoinen matka. En sano tietäväni siitä kaikkea, mutta puhun nyt tämän hetkisestä tietoisuudentilastani käsin. Ymmärrän, että kaikki on muuttuvaa, ja se mitä ajattelen ja koen nyt, voi olla hetken päästä toisin. Pyrin kuitenkin aina puhumaan totuuttani, sen hetkistä sellaista. Ymmärrän, että kaikilla oma totuutensa, sen hetkisestä tietoisuuden ja ymmärryksen tilastaan katsottuna. Mikään ei ole oikein tai väärin, on vain erilaisia tapoja nähdä ja kokea - erilaisia polun vaiheita.
Mentorina kehoitan itse aina ensisijaisesti asiakkaitani kuulemaan itseään, omaa sisäistä ääntään. En kerro heille kuinka heidän tulee toimia tai koskaan tuputa omaa näkemystäni tai totuuttani. Sen sijaan toiveeni on, että henkilö itse aukeaisi, aukeaisi omalle totuudelleen, omalle sisäiselle viisaudelleen.
Aukeaminen on aina henkilöstä itsestään kiinni - asiat tapahtuvat kun niiden kuuluu tapahtua (ja jos ylipäätään on tapahtuakseen tässä elämässä), eikä kukaan ulkopuolinen voi vauhdittaa toisen matkaa. Tienviittoja voi aina muualta saada, mutta asiat tapahtuvat aina sisäisesti. Ja juuri silloin, kun niin kuuluu tapahtua.
Henkisyyden monivaiheisuus
Oma henkinen matkani on ollut vaihderikas. On käyty shokeeraava heräämishetki, jonkinlainen suuri koko olemassaoloa värisyttävä egokuolema. Sen jälkeen ihmettelyvaihe, jossa kaikki kyseenalaistettiin ja yritettiin ymmärtää, mikä tässä koko hommassa nimeltään elämä eli olemassaolo on oikein kyse.
Sen jälkeen tuli haastava "varjovaihe", jossa ulkopuolinen maailma heijasti kaiken sisäisen tuskan, pelon ja traumat erilaisten tilanteiden ja ihmisten muodossa esiin. Tuo vaihe opetti, että mikään ei oikeasti kuitenkaan tapahdu itsesi ulkopuolella, et voi syyttää ketään muuta. Voit ainoastaan kääntyä sisäänpäin ja tehdä tarvittavan muutostyön siellä. Omat varjot kohtaamalla voit myös vasta löytää oman voimasi.
Tämän jälkeen tuli jonkinlainen taisteluvaihe (pandemia-aikaan), jolloin omaa löydettyä voimaa testattiin oikein urakalla. Uskallatko puhua korkeimpaa totuuttasi vaikka sinut tuomittaisiin? Uskallatko puhua totuuttasi, vaikka kukaan ei seisoisi puolellasi? Uskallatko käyttää ääntäsi, vaikka sinut hiljennettäisiin pelonkin uhalla? Uskallatko pysyä rakkaudessa, vaikka kaikkialla pelotellaan ja manipuloidaan? (Luojan kiitos, uskalsin.)
Samaan aikaan olin vahvasti jonkinlaisessa erakkovaiheessa, tarvitsin hyvin paljon tilaa omille tunteilleni, olin hyvin auki ulkopuolisille energioille ja halusi suojata omaa tilaani. Omaa löydettyä voimaani.
Nyt olen jo jonkin aikaa ollut jonkinlaisessa suvantovaiheessa. Minulla ei ole enää pitkään aikaan ollut tarvetta minkäänlaiseen vastakkainasetteluun tai taisteluun, koska ymmärrän, että taistelemalla ylläpidän vain tuon taistelun olemassaoloa. En ole kiinnostunut keskittymään olemassaolon epäkohtiin, vaan tiedostan, että se mihin keskityn, se myös kasvaa. Olen jonkinlaisessa hyvin syvän rauhan ja luottamuksen tilassa, jossa ymmärrän, että mielenrauha on kaikki kaikessa.
En osaa pelätä, en osaa huolestua, ne tunteet on sisälläni käsitelty juuria myöten. Tai jos hetkellisesti koen tuntevani niin, saan tuosta tunteesta hyvin pian kiinni ja osaan käsitellä sen. Se ei saa minusta juurikaan enää minkäänlaista otetta, enkä samaistu siihen millään tavalla. Pelko ei ole minä, vaan se on vain mieleni luoma illuusio.
En seuraa valtamedian uutisia, enkä tiedä lainkaan mitä maailmalla tällä hetkellä median luoman totuuden mukaan tapahtuu. Huomaan kyllä kollektiivisen hädän ja surun maailman tapahtumista, mutta henkilökohtaisesti nuo tapahtumat näyttäytyvät minulle jostain muusta näkökulmasta käsin. Tiedän, että tämä voi triggeröidä monia ihmisiä tällä hetkellä, mutta sekin on osa jokaisen omaa polkua. Tässä vaiheessa omaan sisäiseen maailmaan tutustuminen voi olla helpottava työkalu.
Kun ärsyynnyt, se on sinussa.
Kun vihastut, se on sinussa.
Kun iloiset, se on sinussa.
Kun rakastut, se on sinussa.
Mikään ei tapahdu ulkopuolellasi,
kaikki tapahtuu sinussa.
Jatkuva spiraali ja lähtöpiste
Kaikki yllämainitut vaiheet käydään myös läpi uudestaan ja uudestaan. Aina kun pääsee seuraavalle tasolle, aloitetaan alusta, mutta edellistä hiukan korkeammasta tietoisuuden tilasta käsin. Olemme aina yhden spiraalikierroksen loppuun päästyä uudestaan jonkinlaisessa lähtöpisteessä. Tiedän, että matkani tähän asti on ollut vain yhden matrix-tason läpikulkeminen ja monen monta on vielä edessä.
Elämä (olemassaolo) on uskomattoman upea matka - ja uteliaana ja nöyränä kuljen sydämeni viitoittamaa tietä. Pidetään sydän auki ja mieli nöyränä - kasvu ja kehitys tapahtuu ainoastaan nöyrtymisen kautta.
Mikään ei poissulje toista.
Olet henkinen ja maallinen.
Tietoisuus ja kehollinen.
Kaikki on olemassa ja sinä olet kaikki.
Hyvä ja paha.
Oleminen ja tekeminen.
Älä kurota kumpaankaan suuntaan - löydä balanssi. Suorita ja sen jälkeen chillaa.
Toteuta ja sitten vain haaveile.
Tunne kaikki mitä tunnet.
Ilo ja suru.
Rakkaus ja pelko.
Mikään ei ole väärin.
Luot itse oman todellisuutesi.
Se on erilainen kuin joillain toisella.
Mutta kumpikaan ei ole väärin.
Ulkomaailma on aina heijastus omasta sisäisestä tilasta.
Muuta jotain sisältäsi, ja se muuttuu myös ulkopuolellasi.
Et voi koskaan muuttaa ketään tai mitään ulkopuoleltasi.
Muutos tapahtuu ainoastaan kääntymällä sisäänpäin.
Olet luoja, ja kaikki mitä näet, koet ja tunnet, on sinun itsesi luomaa.
Voit muuttaa sitä koska tahansa.
Avaimet löytyy sisältäsi.
Kiitos, kiitos, kiitos.
Lämmöllä,
Lotta